perjantai 12. kesäkuuta 2015

Mielekkäät eväät - Ruokaa hyvälle mielelle



Ruokaa hyvälle mielelle, Outi Rinne; 2015, Atena, 304 s.

Psykologi, valmentaja ja työnohjaaja Outi Rinne on tällä kertaa ravintoasioiden äärellä hyvän mielen näkökulmasta. Hän kuvailee itseään Keittiökameleontti blogissaan reseptivelhoksi, ruokanörtiksi ja gastronomiseksi tutkimusmatkailijaksi ja jakaa nykyään hyvän mielen eväitä MieliRuoka sivustollaan. Tässä keittokirjassa Rinne valottaa myös ravintoon liittyviä tärkeitä terveysfaktoja. Vuonna 2013 julkaistiin Raakaruoka-aika! Herkkuja ilman hellaa ja uunia, joka on edelleen ajankohtainen ihmisten hakiessa hyvinvointia mm. ravinnosta.

Teos on täynnä kauniita kuvia, raikkaita reseptejä ja terveystietoutta. Reseptit ja raaka-aineet esitellään terveysfaktojen valossa, mikä tarjoaa täyden paketin ravintotietoutta ruokaelämysten ohella. Ruoanlaittoa verrataan parhaimmillaan rentouttavaksi ja terapeuttiseksi hetkeksi – arjen meditaatioksi, joka hoitaa niin mieltä kuin kehoa kokonaisvaltaisesti. Ruokaa ei pidetä pelkkänä ravintoaineiden kokonaisuutena, vaan niiden ohella yhtä tärkeitä ovat maut, tuoksut kuin väritkin unohtamatta ekologisia ja kulttuurillisia seikkoja.


Sisällysluettelosta kumpuaa mielenkiintoisia otsikoita, jotka houkuttelevat jo sellaisenaan. Jokainen osio sisältää tärkeitä terveysfaktoja ja otsikointi viittaa jo itse reseptien tavoitteeseen: Mieli ja ruoka, Hyvää energiaa koko päiväksi, Älykäs vatsa, Jätehuolto kuntoon, Hyvän mielen molekyylit, Kirkkaat mietteet ja sukkela muisti, Mielekästä ruokaa. Mielekkäistä eväistä löytyy jokaiselle jotain - suoraan tai sovelletusti.


RavintoAvaimen näkökulmasta keittokirja ei ole puhtaasti vähähiilihydraattinen, sokeriton viljaton tai hedelmätön, vaikka resepteistä löytyy näihinkin kategorioihin sopivia ohjeita. Gluteenin merkitys huomioidaan, minkä eliminoiminen ruokavaliosta on ollut monille vatsavaivojen helpotus. Sokerin käyttöä kannustetaan toki vähentämään tai vaihtamaan ainakin ravinnerikkaampiin, aitoihin vaihtoehtoihin kuten esim. hunajaan tai kookossokeriin. Sokeririippuvuudesta ei mainita mitään, mikä tietysti olisi tuonut vielä yhden makean näkökulman tähän teemaan. Hedelmät – tuoreet ja kuivatut – ovat arvossaan, mutta tässä yhteydessä olisi voinut ehkä mainita myös kolikon kääntöpuolen - kasvinsuojeluainejäämät ja säilöntäaineet, jotka kumoavat eittämättä hedelmien ylikorostettuja terveyshyötyjä. Toisaalta kausiluontoisuus ja lähiruoka ovat arvossaan, mikä ei välttämättä näillä hedelmäsuosituksilla ole mahdollista toteuttaa. Marjat sen sijaan täyttävät nämä kriteerit meillä Suomessa. Rasvojen ja erityisesti kolesterolin merkitys aivojen toiminnoille olisi voinut saada vielä enemmänkin palstatilaa vaikka lisääntyvien muistisairauksien näkökulmasta.  

Suosittelen kirjaa kaikille ravinnosta ja terveydestä kiinnostuneille, jotka haluavat saada uusia ideoita ja reseptejä ruuanlaittoon. Kirjasta löytyy varmasti jokaiselle jotain – makuelämyksiä monessa mielessä! Lihanhimoisille sisältö jää vajavaiseksi.

                                                    www.ravintoavain.fi

P.S. Aivoruokintaan liittyvässä osiossa väitetään aivojen koostuvan 80-prosenttisesti vedestä. Jätän tästä eriävän mielipiteen, enkä tunnustaudu vesipääksi, vaikka olenkin samaa mieltä, että nestehukka tuntuu ensin juuri outona olona päässä. Minun aivot koostuvat pääosin rasvasta ja siksi rasvaan niitä ahkerasti hyvillä rasvoilla.    

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Anna palautetta tai jätä yhteydenottopyyntö!